CANNABIS SATIVA

Yleisesti teollinen kuituhamppu ja öljyhamppu kuuluu Cannabis sativa lajiin ja niistä valmistetaan monenlaisia hyödykkeitä kuten vaatteita, biokomposiitteja, hamppumuovia, elintarvikkeita, hamppubetonia jne. Myös hyötyhampuksi kutsuttava Cannabis sativa laji sisältää yleensä alle 0,2 % päihdyttävää THC-kannabinoidia. THC-pitoisuus on siis niin matala, ettei sitä käytetä päihtymistarkoituksessa eikä siitä valmisteta huumausaineita. Esimerkiksi suomalainen Finola öljyhamppu on Cannabis sativa hamppulajia.

Kasvutapa, ympäristö ja ominaisuudet

Cannabis sativa kasvaa pitkäksi ja on ominaisuuksiltaan ohutlehtinen ja hitaasti kypsyvä laji, jota on viljelty aikoinaa päiväntasaajan alueella. Ihanteellisissa olosuhteissa sativalajikkeet voivat yltää jopa seitsemään metriin, mutta sen keskimääräinen pituus on lähempänä kolmea metriä. Väritykseltään sativa on vaaleampi kuin indica. Sativa tykkää lämpimästä ilmastosta ja vaatii kasvaakseen paljon valoa. Täyteen kukintoon pääseminen voi kestää sativalta jopa 16 viikkoa. Kukinnot eivät kuitenkaan ole niin suuria ja tiiviitä kuin indicassa. Sativa on vaikutuksiltaan piristävämpi ja antaa käyttäjälleen energiaa.

Kuituhamppunakin tunnettu Cannabis sativa L. on yksivuotinen viljelykasvi, joka voi kasvaa jopa 2–4 metriä korkeaksi.  Hampun keskimääräinen kasvuaika on noin 112 – 141 vuorokautta. Hamppu soveltuu erinomaisesti myös luonnonmukaiseen tuotantoon ja vuoroviljelyyn. Tutkimuksissa kuituhampun satotaso on vaihdellut jonkin verran. Parhailla paikoilla on saatu 7–15 tonnin kuiva-ainesatoja hehtaarilta (leveyspiireillä 64–65 º N). Keskimääräinen satotaso on Suomessa kuitenkin noin 4–8 tonnia kuiva-ainetta jokaista hehtaaria kohden. Kuitua tulee noin 1–2 tonnia hehtaarilta. Hamppukuitua käytetään esimerkiksi erilaisiin biokomposiitteihin ja lujitemuoveihin ja sillä voidaan korvata synteettisiä materiaaleja.  Lisäksi muita kuituhampun käyttökohteita on mm. kuivikkeet, katteet ja energiantuotanto. Kuituhampun viljelyala kasvaa Suomessa vuosittain.

Historiaa



Cannabis sativaa on viljelty jo varhain erityisesti Afrikassa sekä Meksikon, Kolumbian ja Thaimaan alueilla.

Suomessa hamppua on kasvatettu ainakin jo rautakaudelta saakka. Tietojen mukaan Kouvolan Huhdasjärven sedimentistä on  löydetty hampusta peräisin olevaa siitepölyä, joka on radiohiiliajoitettu ajalle 4800 eaa., 3600 eaa. ja 2500 eaa.

 

Cannabis sativa pärjää suomessa

 

Suomen ilmastossa Cannabis sativa kuitu- ja öljyhamppulajikkeeet pärjäävät mainiosti, myös peltoviljelyssä.

Hamppu on yksi Suomen ensimmäisistä viljelyskasveista tattarin ja ohran ohella.  Hamppu soveltuu suomen ilmastoon erittäin hyvin, koska Suomessa hampulle on suosiolliset kasvuolot, kuten hyvin soveltuvat maalajit, valoisat kesät, kylmät talvet ja kuivat keväät.

Suomessa kuituhampusta saa keskimäärin n. 7 tonnia kuiva-ainesatoa. Tälläinen keskiverto sato sitoo hiiloidioksidia n. 10 tonnia, eikä määrään lasketa mukaan edes hampun valtavaaa vihermassaa, joka putoaa syksyisin peltoon ja ravitsee siten maaperää ja lisää eloperäistä humusta. Hampunlehdet sisältävät jopa puolet (n. 40-50 %) typpeä, josta valtaosa palautuu takaisin peltoon. 

 

Kuituhamppu Suomessa

Historiassa laajasti ympäri maailmaa viljelty hamppu kokee parhaillaan renessanssia. Sekä hampunviljely että hamppukuidun hyödyntäminen ovat Euroopassa voimakkaassa kasvussa. Suomessa erityisesti kuituhampun osalta asiaan on herätty hitaasti uudelleen, mutta nyt vihreää valoa ja mahdollisuuksia uuteen kukoistukseen alkaa kuitenkin näkyä myös jopa pohjoisessa Suomessa. Historiasta tiedämme, että Suomen oloihin hyvin sopivia öljy- ja kuituhamppuajikkeita on olemassa ja kestävä hamppukuitu on aikoinaan ollut yksi Suomen tärkeimmistä raaka-aineista. Erityisesti Keski-Suomi on historiallisesti ollut suosittua hampunviljelyaluetta vielä pitkään pellavan syrjäyttäessä hampun muualla Suomessa.